| Tyyppi |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
9 |
| ENFJ |
7.79% |
21.27% |
33.87% |
6.27% |
0.16% |
7.61% |
15.22% |
3.88% |
3.93% |
| ENFP |
1.13% |
15.37% |
11.20% |
21.32% |
0.19% |
3.43% |
38.60% |
2.64% |
6.11% |
| ENTJ |
9.97% |
2.75% |
21.40% |
2.11% |
0.78% |
3.62% |
11.18% |
47.05% |
1.14% |
| ENTP |
1.51% |
2.62% |
6.92% |
10.04% |
1.25% |
1.67% |
56.62% |
16.93% |
2.43% |
| ESFJ |
5.87% |
27.96% |
32.05% |
2.45% |
0.29% |
13.23% |
7.41% |
2.74% |
7.99% |
| ESFP |
2.34% |
19.80% |
18.43% |
6.65% |
0.36% |
5.48% |
31.77% |
5.36% |
9.80% |
| ESTJ |
15.94% |
4.74% |
32.65% |
0.87% |
0.18% |
9.24% |
7.24% |
25.36% |
3.78% |
| ESTP |
2.20% |
4.08% |
17.48% |
3.20% |
0.48% |
3.08% |
43.59% |
21.23% |
4.66% |
| INFJ |
13.32% |
15.65% |
2.33% |
20.46% |
2.10% |
18.46% |
3.70% |
2.09% |
21.89% |
| INFP |
1.47% |
9.18% |
0.80% |
51.14% |
0.98% |
6.71% |
3.69% |
1.02% |
25.00% |
| INTJ |
20.15% |
2.16% |
1.70% |
7.90% |
32.00% |
10.82% |
3.47% |
15.72% |
6.09% |
| INTP |
3.04% |
2.11% |
0.74% |
24.22% |
36.49% |
5.49% |
7.61% |
4.95% |
15.35% |
| ISFJ |
9.11% |
18.52% |
2.51% |
4.04% |
0.56% |
30.57% |
1.40% |
1.37% |
31.92% |
| ISFP |
0.99% |
9.87% |
1.47% |
17.84% |
0.53% |
11.79% |
4.10% |
1.56% |
51.84% |
| ISTJ |
26.04% |
4.23% |
2.59% |
2.35% |
5.83% |
28.91% |
1.70% |
8.21% |
20.15% |
| ISTP |
3.19% |
3.10% |
1.87% |
8.19% |
18.58% |
10.08% |
7.82% |
9.85% |
37.32% |
Usein kysytyt kysymykset
Mitkä MBTI–enneagrammi-korrelaatiot ovat vahvimpia?
Vahvimmat havaitut MBTI–enneagrammi-korrelaatiot ovat:
Nämä korrelaatiot ovat suuruusluokaltaan “yksi kahdesta” (1/2 = 50 %). Esimerkiksi noin puolet kaikista INFP:istä
näyttää olevan tyyppiä 4 eikä jotakin muuta enneagrammityyppiä.
Näiden huippujen ulkopuolella useimmat muut korrelaatiot jakautuvat tasaisemmin (noin kolmasosa,
neljäsosa tai viidesosa) tai ovat selvästi harvinaisempia.
Ovatko kaikki MBTI–enneagrammi-yhdistelmät mahdollisia?
Teoriassa kyllä – koska nämä kaksi järjestelmää täydentävät toisiaan. Käytännössä jotkin yhdistelmät
ovat kuitenkin huomattavasti yleisempiä kuin toiset, sillä tietyt kognitiivisten funktioiden mallit
asettuvat luontevasti yhteen tiettyjen enneagrammityyppien kanssa.
Esimerkiksi 51,14 % INFP:istä on
tyyppiä 4 (Taiteilija) – suunnilleen joka toinen INFP.
Tämä yhteensopivuus on ymmärrettävä: INFP:n hallitsevat kognitiiviset funktiot (introvertti tunne ja
ekstrovertti intuitio) tuottavat usein profiilin, joka on hyvin herkkä, mielikuvituksellinen
ja vahvasti arvo-ohjautunut. Nämä piirteet vastaavat läheisesti tyyppiä 4, joka suuntautuu sisäänpäin ja jota
luonnehtii usein rikas sisäinen tunne- ja mielikuvitusmaailma.
Sen sijaan vain 0,8 % INFP:istä samaistuu
tyyppiin 3 (Kameleontti) – alle yksi sadasta.
Tämäkin käy käsitteellisesti järkeen: tyyppi 3 suuntautuu vahvasti ulkoiseen menestykseen,
statukseen ja sosiaaliseen hyväksyntään. Tähän kuvioon sopivilla ihmisillä on usein vahvasti kehittynyt
ekstrovertti tunnefunktio, kuten ENFJ- ja ESFJ-tyypeillä; heistä
33,87 % ja 32,05 % on vastaavasti tyyppiä 3.
Mitä eroa on MBTI:llä ja enneagrammilla?
MBTI®-arviointi (kehitetty 1940-luvulla ja yksityisen yrityksen omistama) perustuu
Carl Jungin kognitiivisiin funktioihin.
Se kuvaa, miten ihmiset tyypillisesti – mieltymysten tai tottumusten ohjaamina – havaitsevat tietoa ja tekevät päätöksiä.
Enneagrammi, joka on yli tuhat vuotta vanha eikä jolla ole yhtä varmistettua alkuperää, on kehittynyt monien
tekijöiden työn kautta – erityisesti Don Richard Rison 1970-luvulla sekä psykiatri Claudio Naranjon 1980-luvulta
alkaen. Se keskittyy syvempiin motiivitekijöihin kuvaamalla pakonomaista psykologista kehää. Jokainen enneagrammityyppi
heijastaa ydinmallia, jonka ympärillä ihminen saattaa tiedostamattaan pyöriä suuren osan elämästään.
Lyhyesti: MBTI selittää ensisijaisesti käyttäytymisen miten-puolta (kognitiivisia mieltymyksiä),
kun taas enneagrammi keskittyy miksi-puoleen (motivaatiot, pelot ja toiveet).
Yhdessä käytettyinä nämä kaksi järjestelmää täydentävät toisiaan erinomaisesti.
Kuinka tärkeä enneagrammi on henkilökohtaiselle kasvulle?
Enneagrammi tarjoaa konkreettista näkemystä persoonallisuuden syvempään ytimeen, mukaan lukien motivaatiot,
pelot, toiveet, välttelymallit ja puolustusmekanismit. Se auttaa myös arvioimaan sisäistä tasapainoa:
kaksi samaa enneagrammityyppiä edustavaa henkilöä voi näyttää hyvin erilaiselta riippuen heidän
psykologisen hyvinvoinnin tasostaan ja siitä, kuinka tehokkaasti he hallitsevat
tyypille ominaisen ydinpakon.